Hassua, kun kadulla näkee, kuin kesken askeleensa seisomaan jääneitä ihmisiä, jotka tuijottavat kännyjään kuin eksyneet. Eivät tiedä missä he ovat. Ja mitä pitäisi tehdä. Näyttää siltä, kun heillä olisi pallo hukassa. Kun astut sisälle metroon, huomaat joutuneesi eksyneitten ihmisten suureen joukkoon, jotka tuijottavat kännyjään lakkaamatta, kuin sieltä itselleen apua etsien.
Diginäytön toisella puolen on insinöörien kehittämä järjestelmä, siinä tekoäly hakkeroi ihmismielen psykologiaa yhdessä algoritmin kanssa. Digijälkiäsi seuraamalla algoritmi lukee sinua, kuin avointa kirjaa. Se tietää milloin on paras hetki tarjota elämyksiä ja uutta sisältöä elämääsi. Palkintona dopamiinin palkitsevaa eritystä, sen kiihottavaa nautinnon odotusta.
Algoritmi tietää sinusta lähes kaiken. Se tietää sinusta paljon enemmän, kuin puolisosi tietää. Sitten sinun tietosi päätyvät kaupalliseen käyttöön. Se on digimukavuuden hinta.
”Digiloikkien varjoissa”